maanantai 31. joulukuuta 2012

Uuden ovella

Joulua oli ihana valmistella tänäkin vuonna. Pojan kanssa kuunneltiin paljon joululauluja, askarreltiin, syötiin pipareita. Joulu tuo joka vuosi toivon ikuisesta sydämeen. Mitä lähemmäs joulua eletään, sitä lämpimämmin joulun sanoma tulee lähelle. Samalla kun tuntee rakkautta sisällään, on myös tietoisuus elämän hauraudesta, luopumisesta.

Jotain erityistä tunnelmaa on uuden vuoden ovella. Maailma on hengittänyt hetken rauhassa, nyt tuntuu hyvältä katsoa eteenpäin. Kevätkausi  on minulle luovuudessa raikasta aikaa. Valoa kohden on hyvä suunnitella uusia asioita. Oikeastaan mitä vain innostavaa ja ihanaa voi tapahtua! Minuun myös hiipii luomisen tarve voimakkaasti. Tuntuu kivalta, kun on konsertteja mihin valmistautua. On aivan erityistä,  että saan aloittaa uuden soittokauden joululoman rentoutumisen jälkeen. Pieni poikani saattaa sitä paitsi kävellä pian sujuvasti ilman tukea,saan ihailla hänen kehittymistään. Odotan kasvua, itsessäni ja vierellä kulkijoissa. Odotan elämän kohtaamista!

Mahdollisuus aloittaa alusta, löytää jotain uutta ja toisenlaista houkuttelee meitä. Ilman tätä, matka käy raskaaksi kulkea.

Elämäntäyteistä uutta vuotta kaikille!

lauantai 29. joulukuuta 2012

Suunnitelmia ja mietteitä

Kahvikupillinen ja viikonlopun rauhallinen hetki.  Ajatus blogin kirjoittamisesta on kypsynyt tähän pisteeseen, että kirjoitan nyt ensimmäisiä ajatuksia blogiini. Kirjoittaminen on ollut minulle pienestä asti luontevaa ja innostavaa, nyt tuntuu mukavalta jakaa mietteitä muillekin. Olen suurimman osan viikosta kotiäitinä, mutta ylimääräistä aikaa ei silti tunnu juurikaan olevan. Silti on aikaa olla pysähdyksissä enemmän, kuin täydessä työelämässä. Blogissani haluan kirjoittaa luovuuden voimasta ja inspiraatiosta, niiden kauneudesta. Parasta olisi, jos tekstien kautta voisi tarttua luovuuden paloa muihinkin! Todennäköisesti blogini tulee olemaan päiväkirjanomaista tekstiä, joissa käsittelen oman elämäni kautta koskettavia luovuuden kohtaamisia elämän eri tilanteissa.




Olen ammatiltani muusikko, soitonopettaja, musiikki on minulle luontevin väylä luoda elämän taidetta. Luovuudessa minua kiehtoo sen elinvoima, ikään kuin elämä tulisi aivan liki ja tarkoitukselliseksi sen koskettaessa. Luovuushan on voimana lähes kaikkialla. Aamulla kun pieni poikani uteliaana tähyilee sängystä koko suurta maailmaa, kun soitan läpi Chopinin balladin, kun illalla katson uutisia televisiosta, kaikkialla siellä näkyy luovuutta. Luovuus on jokaisen ihmisen käyttöomaisuutta, se saa aikaan halua tehdä jotain uutta,  jotain erityistä, jotain minkä kautta saan mielekkyyttä ja voimaa omaan sisäiseen hyvinvointiini.  Jämähtäminen, tylsistyminen ovat minulle itselleni tuhoisia seuralaisia, nautin elämän mahdollisuuksista, siitä että tämän päivän teoilla ja sanoilla on merkitys, niillä voin minä ja kaikki muutkin luoda kauneutta ja toivoa huomiseen. 

Ihminen on luotu rakastamaan toinen toistaan, ja koen omastaan jakamisella olevan suuri siunaus. Se on yksi syy miksi nyt kirjoitan tänne. Kirjoittaminen kyllä on oman itsenkin kannalta niin antoisaa, että teen sitä tietenkin myös itseni takia. On ihana, jos tänne jää muistiin hyviä asioita, jotain kaunista. Jotain millä on tässä elämässä merkitystä!