Elämää

Niin ne päivät kuluvat. Koko kesän olen pyöritellyt isompaa päätöstä mielessäni. Tämän viikon jälkeen olen varmasti viisaampi asian suhteen. Ja luotan, että hyvä ratkaisu tulee.

       

Viikon kohokohta on minulle ja pojalle usein, kun vietämme vapaapäivää ja käymme läheisessä leipomossa ostoksilla. Lähes aina ostamme pieniä, huippuhyviä karjalanpiirakoita, joita syödään usein jo kotimatkalla.  :)








Ollaan podettu pojan kanssa flunssaa. Usein minä ja pikkuinen sairastetaan sama tauti, mutta mies välttyy flunssalta. Hyvä niin,  että meistä jokun pysyy terveenä. :)

Poika haluaa usein tehdä samoja juttuja, kuin minä ja mieskin. Varsinkin siivousjutut ovat jo pitkään olleet mieluisia leikkejä. :)

Viime viikonloppuna juhlittiin sukulaislapsen synttäreitä. Poika kovasti nautti serkkujen tapaamisesta, ilmassa oli vielä kesän tuoksua ja kauneutta.

Sydän on täynnä rakkautta pientä pellavapäätä kohtaan. Tuntuu, että kulunut kesä on vienyt poikaa kehityksessä kovasti eteen päin. Pieni hän silti vielä on!

Nyt laitan itselleni kamomillateetä. Huomenna minulla onkin pitkästä aikaa  pianotunti, se on aivan erityistä minulle, että saan edelleen käydä hyvällä, minulle tosi tärkeällä opettajalla ja oppia sekä innostua. 

Ihania hetkiä!

Lepopäivä

Mustin yhtäkkiä, että tänäänhän on lepopäivä. Tänään siis hyvällä omallatunnolla levätään. :) Mies ja poika ovat päikkäreillä, minä nautin kupillisen kahvia. Arki on lähtenyt vauhtiin, kesän tuntua silti vielä. Päivät pojan kanssa kotona tuntuvat tosi tärkeiltä, en malttaisi viedä poikaa hoitoon paljon ollenkaan. Sopeutumista vielä on pojallakin kesän jäljiltä.

En ole varsinaisesti mikään "leipuri hiiva", mutta nyt olen kahtena viikonloppuna leiponut. Syyspiirakkaa omista marjoista ja eilen tein täytekakun pojan 1v 9 kk päivän kunniaksi. 

Onneksi minulla on näinkin ihana apulainen! :) Pojalle tekee mieli leipoa oman lapsuuteni herkkuja. 

Kohtuullisen hyvältä maistui piirakka oman äitini reseptillä. Ei kutenkaan niin hyvältä, kuin hänen tekemänään..  :)

Oman lapsen kanssa käy usein mielessään läpi oman lapsuuden muistoja, mitä asioita haluaa siirtää perintönä hänelle. Olen viime päivinä lukenut Liisa Keltikangas-Järvisen kirjaa "Lapsen sosiaalisuus". Kovasti haluaisin pojan kokevan ihanan, turvallisen,  rakkaudellisen lapsuuden. Parhaani sen eteen teenkin. Kuitenkin uskon, että hänen ja minun, jokaisen elämä on Suuremmassa kädessä. Siihen haluan luottaa ja turvata pojan äitinäkin. Onneksi ei tarvitse suorittaa elämää.

Tässä operaatio täytekakku. :) Kakun keskellä pojan ristiäiskakunkoriste. Poika nuoli tyytyväisenä taikinan vispilöistä, mutta valmiista kakusta ei pahemmin innostunut vielä. Äidiltäni tuli ihanin kommentti. Hän sanoi, että oli ehkä parhaan makuista täytekakkua, mitä hän on ikinä syönyt. Todennäköisesti hän on syönyt parempaakin joskus, mutta hyvä mieli kuitenkin tuli näistä sanoista. 

Tällä viikolla sain uutta, mielenkiintoista tietoa opintojeni suhteen. Mutta on myös kysymysmerkkejä niihin liittyen. Niin kuin elämässä yleensäkin.

Huomenna olisi yhteistreenit syksyn ensimmäiseen konserttiin. Usein sen olen huomannut, soittaessa innostuu ja alkaa unelmoida ihanista asioista!

                                                                   Raikkaita tuulia!

Syksyä kohti

Tämän vuoden työkuviot alkaa olemaan selvillä. Mutta on vielä asioita, joita pitäisi selvitellä ensi lukuvuotta ajatellen. Askel kerrallaan..

Tuntuu ihanalta, että on viikonloppu tulossa. Paluu työkuvioihin vie yllättävän paljon voimia, on niin monenlaista miettimistä ja selvitettäviä asioita. Arki rullaa sitten taas omalla painollaan, kun vauhtiin pääsee.

Meidän pikkuinen on ollut kipeänä melkein viikon. Onneksi nyt alkaa olo helpottaa!

Tällaiset "aarteet" ostin pienelle, kun hän oli ollut kesän jälkeen ensimmäisen päivän hoidossa. Pieni urhea mies.

Omissa pensaissa olisi marjoja niin paljon kuin jaksaisi/ehtisi kerätä. Yhtenä päivänä pojan kanssa kerättiin marjoja, olin niin ylpeä rakkaasta, kun hän hienosti keräsi myös marjoja yhteiseen astiaan. Hyvin jaksoi keskittyä tärkeään puuhaan. Siinä oli kesän yksi erityisin hetki meillä. Täytyihän minun tehdä heti mehua pojan poimimista marjoista.

Elämän kauneus yllättää. Sitä kun voisi aina sydämessään kantaa.

Lempeitä tuulia syksyä kohti!

.

Rakkaita hetkiä

Lomapäivät vähenevät, pian jo poikakin menee pitkästä aikaa hoitoon. Minua jännittää vähän, miten hän taas sinne sopeutuu. Kevätkausi meni hoidossa kyllä kokonaisuudessaan hyvin. Onneksi hoitopäiviä on tulossa samaan tyyliin, kuin viime keväänä, eli kohtuullisen mittaisia päiviä tarpeen mukaan.

Tämän viikon parhaita hetkiä on ollut rauhalliset aamuhetket yksin ja pojan kanssa, arjen pienet ilot, kuten siisti koti.

Tässä yhden iltapäivän ihanimmat, hiljaisuudessa nautittuna. :)

Syksyä kohti mentäessä on monenlaisia ajatuksia mielessä. Myös päätöksiä täytyisi uskaltaa tehdä, rohkeutta kohti. Ensi viikolla selviää työkuviotkin tarkemmin syksyn osalta.  Toisaalta jo vähän  odotankin arkea. 

Näin ihanasti meidän kisuli tänä aamuna lepäili minun juodessa aamukahvia. Poikakin on alkanut antamaan kissalle suukkoja. Myös minä saan pojalta nykyään joka aamu ihanan pusun. 

Rakkaita hetkiä!

Heinäkuun päiviä

Niin ne viikot menee eteen päin, ajatukset palailevat jo hetkittäin tulevan syksyn töihin, opiskeluihin ja muihin haasteisiin. Viime viikolla käytiin sukulaisten luona lomailemassa. Pikkuinen nautti serkkujen kanssa leikkimisestä. Onneksi nähdään rakkaita sukulaisia taas pian!

Pitkät automatkatkin sujui tosi leppoisasti ja mukavasti, kun oli rakas mummi mukana. Poika oli mielissään, kun sai mummin takapenkille seuraksi.:)

Käytiin samalla reissulla  muumimaailmassa, mitä oltiinkin jo pidempään suunniteltu. Reissu oli kokonaisuudesaan piristävää vaihtelua kotoiluun, muumimaailma jäi pojan sydämelle erityisesti. Joka päivä hän on puhunut papasta(muumi), hasasta(haisuli) sekä himiästä(hemulista). :)

Naantalissa oli todella ihana kesäpäivä, kun menimme muumeja tapaamaan. :) Kohokohta pojalle oli muumin ja kumppaneiden näkeminen, sekä muumitalossa käynti. Täytyihän poika kuvauttaakin "Papan fotossa".

Ikeassa käytiin sohvanhaku reissulla. Pojalle löytyi sieltä mieluinen nojatuoli. Pieni on tykännyt siitä kovasti. Tuoli siirtyy hänen mukanaan huoneesta toiseen pitkin päivää. :)

                                                        Kauniita heinäkuun päiviä!

Ilta-auringossa

Ollaan vietetty pari päivää mökillä, poika on ollut kovasti innoissaan.  Kaikenlaista mukavaa puuhaa on hänellä ollut täällä. :)

Minä olen nauttinut maiseman vaihdoksesta, luonnon läheisyys tekee aina hyvää. Kauniita hetkiä ollaan vietetty.

Rauhallinen saunominen on mökkiloman parhautta. Mies on jatkanut saunomista vielä, kun ollaan pojan kanssa jo alettu nukkumaan. :)

Metsämansikat ovat ihastuttaneet ja maistuneet makoisilta. :)

Poika oli ensimmäistä kertaa kastautumassa järvessä. Hän oli kuin pieni enkeli vaaleine hiuksineen ilta-auringossa.

Kiitos kohoaa ylös päin.

Rauhaisaa viikonloppua!

Kesän suloisuutta

Eilen oltiin pitkästä aikaa miehen kanssa kahdestaan ravintolassa syömässä. Meillä on vakiopaikka mihin suuntaamme herkuttelemaan, kun on sopiva hetki. Melkein aina valitsemme listalta saman ruuan. :) Ja taas oli niin hyvä pihvi perunoineen!

Nyt olemme koko perhe lomalla, kauan tätä onkin jo odotettu.  Kesäsuunnitelmissa on ainakin mökkeilyä ja muumimaailmassa käynti. Ja rakkaita sukulaisia nähdään mahdollisimman paljon.

Löysin tämän kauniin kirjan kirjakaupasta, siihen olen kirjoitellut nyt muutamana iltana kaikenlaisia muistoja ja hetkiä.

Tällä viikolla minulla on pitkästä aikaa lauluesiintyminen.  Aloitin taas säveltämäänkin. Kesä on usein otollista aikaa luovuudelle.

Kesän lämpöä ja suloisuutta!