Tällä viikolla kävin pianotunnilla muutaman viikon tauon jälkeen, uusia tuulia kohti. Pojan päiväkodissa oli perheiden yhteinen ulkoiluilta. Olin siellä pikkuisen kanssa, tehtiin pieni luontopolku ja syötiin makkaraa. Poika tuntui kovasti nauttivan illasta. Mielelläni osallistun tämänkaltaisiin tapahtumiin, jotta pojallekin vahvistuu tunne, että vanhemmat ovat mukana päiväkodin kuvioissa tiiviisti.
Kesä meni nopeasti, eikä hiekkalaatikko silloin valmistunut. Mutta tänään mies haki hiekat pojan uuteen hiekkalaatikkoon, jonka hän teki viime viikolla valmiiksi. Mies teki myös meidän pihan päätyyn uuden aidan syksyn kunniaksi. Niin asiat tapahtuvat omalla ajallaan, kun hetki on sopiva.
Tehtiin pojan kanssa ensimmäiset kakut omalla hiekalla. :)
Vielä löytyi kukkanen lehtien seasta. Luopumista ja uutta, sitähän tämä elämä on. Kaikkein tärkeintä on rakastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoitte:)