Pääsiäislauantai :)

Aurinkoista Pääsiäislauantaita!

Meillä oli käynyt pääsiäiskukko. Poika oli kovasti innoissaan! :)

Herkkujen lisäksi löytyi pieni astiasto leikkeihin.. :)

Aamupalan jälkeen herkuteltiin pääsiäispullilla,
Hyvin maistui kaikille! :)

Tänään mennään pääsiäiskokolle ja ollaan yhdessä sukulaisten kanssa.
Valoisaa Pääsiäislauantaita! :)

Meidän pikku pääsiäistipu oli niin hyväntuulinen kaiken Pääsiäistouhun keskellä.

Niin paljon hyvää

Nopeasti on mennyt hiljainen viikko, tänään onkin vielä monenlaista tekemistä, niin sitten on hyvä rauhoittua Pääsiäisen viettoon.

Eilen kävin suklaaostoksilla, kinderit kuuluvat ehdottomasti pääsiäiseen.:) Pojan pääsiäisaamun kukonpesään löytyi myös herkkuja.. :)

Pojan kylvämä rairuoho on kasvanut niin hyvin, että sitä on jo pariin otteeseen lyhennettykin. Pojalle tein oman pienen kortin.

Meidän pääsiäispajunkissa nauttii valoisista päivistä ikkunalaudalla. :)

Pääsiäisenä on tarkoitus nähdä rakkaita ihmisiä ja levätä. Sunnuntaina soitan pääsiäiskonsertissa. 

Ollaan pojan kanssa kuunneltu lapsuuteni pääsiäislaulua. 

Miten kovasti pienenä odotinkaan pääsiäistä, kaikkea ihanaa, mitä siihen liittyi. Tärkeää oli mennä trullittelemaan ja löytää pääsiäislauantaina kukon pesä. Joskus mentiin pääsiäiskokolle. Tärkeintä

 oli kuitenkin pääsiäisen raikas tunnelma. Pitkältä tuntuvan pitkän perjantain jälkeen laulettiin "lensi maahan enkeli, jotuisampi tuulta. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta, suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta." 

Toivon, että pojallekin voisi jäädä ihania muistoja lapsuuden pääsiäisistä. Nyt asun taas lapsuuteni maisemissa, rakkaita muistoja on niin paljon. Suurin tunne on kiitollisuus, minulla on ollut paljon rakkautta ja ihanaa lapsuudessani. Ne muistot kantavat vieläkin.

"Kivelle hän istahti, puhui iloisesti, Jeesus nousi haudastaan ja elää,ikuisesti, Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti."

Siunattua Pääsiäistä!

Kohti pääsiäisviikkoa

Sunnuntaina tulee usein kaihoisa olo, kun tietää, että arki on taas alkamassa. Viikonloppuisinkin kyllä tekemistä riittää, mutta silti on ihanaa, kun tietää, että on vapaata töistä ja aikaa enemmän omalle perheelle.

Viikonloppuna olen soitanut sen mitä olen ehtinyt, nauttinut kauniista pääsiäisaiheisista lauluista, mitä säestän viikon päästä konsertissa.  Kotia on vähän tuunattu jo pääsiäiskuntoon, mutta kunnon pääsiäis siivot täytyy tehdä ensi viikolla.

Pääsiäiskortit ovat nyt askarreltuina, huomenna sitten postiin. :) Askartelu on mukavan  rentouttavaa puuhaa, silloin kun on sopivasti  siihen aikaa. Tuntuu, että sitä aikaa on moneen asiaan niin vähän tällä hetkellä, mutta toisaalta osaa arvostaa vapaa-aikaa enemmän, kuin ennen. Ainakin eri tavoin.

Oikeastaan monet ennen itsestäänselvät asiat tuntuvat nykyään erityisiltä.


Olen tämän viikonlopun aikana erityisesti ollut kiitollinen siitä, että mieheni on niin ahkera laittamaan ruokaa. Hän on meidän perheen ykköskokki ainakin tällä hetkellä. Niinkin arkinen ruoka, kuin makaronipata on hänen tekemänään huippuhyvää!:) Makaronipata on kyllä muutenkn minun yksi suosikki, tuntuu maistuvan myös perheen pienimmälle.

Miehen reseptin salaisuus makaroonipadassa on Bulgarian jogurtti ja tacokastike. 

Pojan mielestä on mukavaa seurata kisulin syömistä. Hän ei malttaisi millään antaa aina ruokarauhaa kissaneidille. :) 

Rauhallista pääsiäisviikkoa!

Odotusta

Taas on uusi viikko alussa. Tänäänkin oli todella kaunis sää ulkoilla. Mieli lepää valoisissa iltapäivissä, kohta on jo Pääsiäinenkin.. Olen jo useita viikkoja sitten ostanut tarvikkeita pääsiäisaskarteluihin. :)  Pojan mukana tuli tänään hoidosta suloinen, pieni ruukku, johon hän oli itse kylvänyt rairuohoa. Kovasti poika tuntui olevan ylpeä astiasta, ja osoitti siitä " nenä".. :)

Nyt sitten odotellaan vain kasvua pojan kanssa. :) Ihanimpia aarteita maailmassa ovat oman lapsen tekemät! Kiva, kun saa valmistella kotia pääsiäiskuntoon ja suunnitella pojalle kukonpesää. Tykkään suunnitella kaikenlaista salaperäistä pojalle, on niin ihanaa nähdä pojan ilahtuvan pienistä asioista, mitä olen hänelle tehnyt. On mukava, kun on jotain positiivista odotettavaa. Elämään tulee suuntaa ja tarkoitustakin. Elämästä tulee kaunis!

Minulla on pari isompaa konserttia, joihin nyt valmistaudun. Odotan niitäkin. Sitten on taas aika uusille tuulille.

On ihana nähdä, miten oma lapsi kehittyy. Aina on joku uusi asia, mitä odotetaan pojan kehityksessä.     Tuntuu niin ihmeelliseltä, kun poika oppii uusia sanoja tai oppii ymmärtämään uusia elämän asioita. 

Silloin tunnen olevani maailman onnellisin, kun poika sanoo : äiti. :)

Valoisaa alkanutta viikkoa!

Matkalla

Soittaminen on pitkän aikaa kuulunut voimakkaasti arkielämääni. Harjoitteluun kuluu aikaa viikossa niin paljon, kuin mahdollista. Joinakin hetkinä palaset loksahtelevat kohdalleen helposti kappaleita työstäessä. Joskus taas on pidempi jakso työstämistä, ilman huomattavia askeleita.

Hyvän soittokunnon edellytys on jatkuva treenaus, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Toisaalta henkinen jaksaminen on erittäin olennainen osa harjoitteluprosessia. Kappaleiden työstämistä mielikuvissa, oman innostuksen löytämistä ja säilyttämistä uudelleen ja uudelleen. Oma lukunsa on sitten konsertit ja niihin valmistautuminen.
Soittaminen on minulle kutsumus, koen sen minun omaksi tehtäväkseni tässä maailmassa. Se on antoisaa, innostavaa, ihanaa, vapauttavaa, rakasta. Kun istun pianotuoliin ja alan harjoitella, sydämeni lepää ja koen, että tämä aika on tärkeää tässä ja nyt.

Siitä huolimatta harjoittelu ja esiintyminen eivät tule helposti. Ilman jatkuaa sitoutumista tähän, ei asiat etene haluttuun suuntaan. Pienen lapsen äitinä se ei aina ole helppoa. Päivänselväähän on, että tärkein tehtäväni on olla äiti. Olen niin syvästi onnellinen ja kiitollinen meidän pojasta, hän on kuin pieni enkeli, joka tuo rakkautta ja  iloa meidän elämäämme jatkuvasti.
Toisaalta luovuus vaatii myös lepoa ja rauhaa, jotta voi syntyä jotain todellista ja kaunista.  Aika tekee tehtäväänsä kappaleissa ja soittajassakin, kun on sopivasti väillä etäisyyttä soittamiseen.

Istun nyt junassa matkalla kotiin soittotunnilta, mietin että luovatyöskentely on kuin matkan tekoa. Välillä näkyy auringon ihanaa valoa, tuntuu sen lämpö sormissa asti. Toisinaa taas on tummempi taivas ja puun varjot ovat valontuojia. Maisemat vaihtelevat, mutta elämä on aina läsnä. 
Ajattelen, että on tärkeää olla sitoutunut  omalla paikallaan, oli oma tehtävä sitten soittamista, lastenhoitoa tai jotain aivan muuta.

Kevään tuoksua

Tänään oltiin pitkäatä aikaa miehen kanssa kahdestaan syömässä ilman poikaa. Olihan se kivaa vaihtelua arkeen! Sen jälkeen olikin niin kiva taas palata pojan luo kotiin. Mummin kanssa oli ollut kivaa, eikä ollut ehtinyt onneksi ikävöidä meitä. :)

Ulkonakin oli tänään ihanan aurinkoista,  olo oli itselläkin raikkaan keväinen. Iloitsenkin kovasti siitä, kun valoisa aika on pidentynyt jo yhä pidemmälle iltapäivään.

Mummi toi pojalle pienen vieterillä liikkuvan pupun. Siitä on ollut paljon iloa, myös kissa-neiti on ollut siitä kiinnostunut. :)

Miten pienistä asioista sitä ihminen iloitseekaan. Arjen onnen hetket ovat niitä, jotka tekevät elämästä kauniin. Usein onni tulee siitä, kun näkee toisten iloitsevan jostakin. Tai jos jopa voi itse tuoda hyvää mieltä muille.

Joinakin päivinä soitto sujuu niin mukavasti ja sopivan rennosti. Toisinaan tuntuu haastavammalta päästä parhaaseen mahdolliseen soittofiilikseen. Tänään harjoitellessa olo oli sopivan keveä. Innostuin myös suunnittelemaan jo uutta ohjelmistoa syksyn varten. 

Ihania kevään tuoksuisia päiviä!

Teetä ja rakkauspakkaus

Tänään matkustin aamuauringon aikaan pianotunnille ja kotiuduin iltapäivällä. Innostuimme pojan kanssa lähtemän vielä muskariinkin. Loppuviikosta aikataulut vähän helpottaa. Miten ihana onkaan teehetki illalla, kun koko perhe alkaa rauhoittumaan.

Pojan kanssa tuntuu tärkeältä, että on paljon rauhallisia kotipäiviä, jolloin ei ole tiukkoja aikatauluja tai reissaamista paikasta toiseen. Se sopii hyvin kyllä minullekin. Osapäivätyössä olo tuntuu tähän elämän tilanteeseen oikealta ratkaisulta. Enkä haluaisi luopua kotipäivistä pojan kanssa, ne ovat elämäni tärkeimpiä hetkiä. Korvaamattomia.

Pojan hoitopaikassa kävi valokuvaaja ja tällä viikolla ollaan saatukin postissa kivoja kuvia. Vielä kun löytäisi kaikille ihanille kuville hyvät kehykset. Tarkoitus olisi hankkia pian myös pojan 1- vuotis kuviin kehyksiä. 1- vuotiskuvat  otettiin Studio Weississä ja tykkäämme niistä tosi tosi paljon!

Kuvien lisäksi tilasin kassin pojan kuvalla varustettuna. Yritin ottaa siitä kuvan, mutta poika päätti lepuuttaa sen päällä. :)

Poika on ollut tiiviisti äidin sylissä iltaisin, kun olen parina päivänä ollut pidempiä päiviä poissa kotoa. Lämmin pieni rakkauspakkaus.

Ihana olla pienelle niin rakas ja rakastaa itsekin!

Elämää

Uusi viikko taas alussa. Loman jälkeen tuntuu usein kivalta mennä töihinkin, kun on ollut aikaa hengähtää kotona. Meillä oli viikonloppuna kyläilemässä hyvä ystäväni. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa ja jutella rauhassa kuulumisia.

Nopeasti viikot kuluvat, nyt jo eletään maaliskuuta.  Pääsiäisestä huhtikuun loppuun on taas konsertteja. Onneksi on ohjelmistossa ihania kappaleita, mitä harjoittelen!

Itselleni on tärkeää taiteilijana, että on tavoitteita mitä kohti suuntaan polkuani.  Konsertit ovat välietappeja elämän matkalla, tärkeitä valonnäyttäjiä. Silti tärkeintä on säilyttää omassa sydämessään rakkaus musiikkiin, soitti sitten itselle tai jollekin toiselle. Parhaimmillaan voi jakaa elämän kosketusta musiikin kautta muillekin.

Tämän kauniin taulun sain ystävältäni hänen käydessä :)

Pienillä asioilla voi ilahduttaa toisia, usein vain parilla rohkaisevalla sanalla!

Kauniita päiviä!